Katon korjauksen ammattilaiset palveluksessasi!

Peltikaton korjaukset
Tiilikaton korjaukset
Huopakaton korjaukset
Muut kattotyöt…

Lumen pudotus vaatii tietotaitoa ja kokemusta

Lumenpudotus auttaa kattoa säilymään paremmassa kunnossa talven ajan, ja samalla se lisää talon asukkaiden tai ohikulkijoiden turvallisuutta, sillä katolta putoava lumi voi aiheuttaa vakaviakin vahinkoja. Katto voi kärsiä monenlaisista ongelmista talven mittaan, kun lumen paino, pakkaset ja jää rasittavat sen kuntoa. Erilaisia lumivaurioita voidaan vähentää lumen pudotuksen ohella myös lumiesteillä – sekä pitämällä huolta katon tiiviydestä. Kerrostalon, rivitalon, omakotitalon ja muun muassa kesämökin katto kannattaakin tarkistaa loppusyksystä, jotta kaikki saumat olisivat varmasti tiiviitä, ja kaikki kattotarvikkeet tiukasti kiinni katossa – näin vähennetään talviaikaisten saumavuotojen riskiä, ja estetään rännejä tai kattotikkaita putoamasta katolta lumen mukana. Kattotarkastuksen perusteella katto voidaan tarvittaessa myös pinnoittaa, jotta se ei rapautuisi talven mittaan. Meiltä saat parhaat vinkit katon kunnon tukemiseen – sekä parasta asiantuntemusta mahdollisten vaurioiden kunnostamiseen ja tiilikaton, peltikaton tai huopakaton paikkaamiseen.

Lumenpudotus etenee kokeneiden ammattilaisten toimesta turvallisesti ja kattoa rikkomatta. Meillä on tarvittava tietotaito, uskallus ja osaaminen kaikenlaisiin kattolumitöihin, ja teemme lisäksi myös jäänsulatukset ja jääpuikkojen poiston katolta. Jäätä voi löytyä niin katon sadevesijärjestelmästä kuin katon reunaltakin, ja se voi aiheuttaa ikäviä vahinkoja. Jää voi rikkoa katon saumoja, sekä aiheuttaa erilaisia vesivuotoja ja vesivahinkoja. Mikäli jää putoaa katon reunalta, voivat ohikulkijat loukkaantua, ja alle jäänyt omaisuus vaurioitua. Jää poistetaan niin tiilikatolta, huopakatolta kuin peltikatoltakin kuumalla vesihöyryllä, mikä ei riko katetta tai sen pinnoitetta. Höyry sopii jään poistamiseen myös silloin, kun poistettava jää löytyy kattokaivoista tai räystäskouruista – tai jos ojarumpu on päässyt jäätymään. Vesihöyry on ekologinen tapa jään sulatukseen, ja se ei petä koskaan. Kaikki jää sulaa tuossa tuokiossa, kun ohjaamme kuumaa höyryä jäätyneitä paikkoja kohti!

Sopivan rahoituksen löytäminenkään ei tuota vaikeuksia tai vie aikaa, sillä verkkosivujemme kautta pääset hakemaan yhteistyökumppanimme tarjoamaan rahoitusta. Kotitalousvähennys huojentaa omakotitalon kattolumitöiden hintaa entisestään, ja tätä verovähennystä voi hakea myös lumenpudotuksesta kesämökin katolta.

Lumenpudotus ja jäänsulatus höyryllä

Millaista lunta talosi katolla on?

Vuodet eivät ole veljeksiä: joinain vuosina lunta sataa vain nimeksi, kun taas toisina vuosina lunta kertyy niin paljon, että puistonpenkit peittyvät näkyvistä, ja katot ovat sortua taakkansa alle. Jotta katot eivät sortuisi, pitää lunta toisinaan käydä pudottamassa katolta.

Peltikaton pinta on liukas ja kiiltävä, joten lumet valuvat usein pois omia aikojaan. Toki peltikatollekin voi jäädä lunta niin paljon, että lumimassoja on aika vähentää katolta. Liian painavat lumikinokset ovat kuitenkin pääsääntöisesti huopa- ja tiilikattojen ongelma, sillä niiden karhea pinta pitää lumet paremmin paikoillaan, ja lumen paino saattaa alkaa muodostaa vakavia ongelmia katon rakenteille.

Sitä, kuinka paljon katolle tulee lunta kertymään, voidaan ennustaa myös katon muodon ja kaltevuuden perusteella, sekä arvioimalla rakennuksen sijaintia tuuliin ja tuiskuihin nähden. Tasakatto on erityisen ongelmallinen katto lumen kertymisen kannalta, sillä tasaiselta katolta lumet eivät pääse valumaan alas omin voimin. Jos katolla on sisätaitteita eli jiirejä, voi lunta kertyä niiden päälle vaarallisen paljon. Jiiri voi alkaa vuotaa lumen painon aiheuttaman rasituksen alla, ja katon rakenteet voivat vaurioitua epätasaisesta kuormituksesta. Epätasainen kuormitus aiheuttaa katon rakenteille vakavampaa rasitusta kuin tasainen. Epätasainen kuormitus voi olla seurausta myös siitä, että tuuli on päässyt kuljettamaan lumia niin, että katon toisessa laidassa on paksumpi kerros lunta kuin toisessa.

Yleensä pudotamme suojalunta emmekä pakkaslunta, sillä kevyt pakkaslumi on suhteellisen vaaratonta. Kevyimmillään pakkaslumi painaa vain noin kymmenen kiloa kuutio, toki yleensä puhutaan noin 50–150 kilosta. Talvinen pakkaslumi muuttuu suojalumeksi keväällä, kun lämpötila nousee ja taivaalta alkaa sataa uusien lumihiutaleiden sijaan vettä ja räntää. Vettyessään lumi muuttaa rakennettaan. Sama määrä suojalunta voi painaa useita kertoja pakkaslunta enemmän. Jotta katto ei sortuisi tai esimerkiksi painuisi luokalle, on syytä seurata suojalumen määrää ja tarvittaessa tilata meidät vähentämään lunta katolta.

Älä unohda turvallisuutta lunta pudottaessa

Lumen pudotuksen tilaaminen alan ammattilaisilta parantaa pihan turvallisuutta. Jos katolta tulisi äkkiarvaamatta alas iso määrä lunta, olisi se rakennuksen vieressä kulkeville ihmisille hyvin vaarallista. Lumi voi myös rikkoa alle osuvan terassikatoksen tai esimerkiksi perheen kauppakassin tuulilasin – varsinkin, jos lumen seassa on jäätä. Lumimassojen pudottaminen tiilikatolta, huopakatolta tai peltikatolta ei suojele vain kattoa ja kattorakenteita, vaan myös rakennuksen asukkaita tai muita käyttäjiä, ohikulkijoita ja näiden kiinteää omaisuutta.

Lumenpudotuksen lopputulos voi olla aivan päinvastainen, jos se teetetään asiaan vihkiytymättömillä henkilöillä – varsinkin, jos näillä ei ole käytössään asianmukaisia työturvallisuustuotteita. Älä siis yritä säästää kattolumitöissä tekemällä itse, tai palkkaamalla urakkaan henkilöitä, joilla ei ole riittävää kokemusta katolla liikkumisesta ja kattohuoltojen tekemisestä. Ilman kokemusta ja ilman turvavaljaita katolla liikkuva lumenpudottaja on vaarassa horjahtaa tai liukastua, ja pudota katolta. Hän voi myös aiheuttaa vaaratilanteita ja omaisuusvahinkoja pudottamalla lumet katolta hallitsemattomasti tai suunnittelemattomasti. Lumenpudotus ei ehkä tapahdukaan rakenteita rikkomatta, jos asialla ovat harjaantumattomat työntekijät, sillä lapiolla tai lumentyöntimellä saattaa vahingossa rikkoa tiilikattoa, bitumikattoa tai peltikattoa. Jiiri voi alkaa vuotaa, katolta saattaa irrota tiiliä tai katon maalipinnoitteeseen voi tulla naarmuja. Jotta katto tai sen läpiviennit eivät vioittuisi tai hajoaisi lumenpudotuksen aikana, kannattaa kattolumityöt jättää kattoalan ammattilaisten huoleksi.

Katolla olevan lumen paino voi saada saumat vuotamaan

Omakotitalon, kesämökin, rivitalon tai esimerkiksi liikekiinteistön katon saumat ja jiirit voivat alkaa vuotaa, jos lunta on satanut katolle runsaanpuoleisesti. Lumen alla oleva sulamisvesi voi läpäistä katon saumat lumen painaessa kattoa. Jos rakennuksesta karkaa paljon lämpöä yläpohjan kautta, sauma- ja jiirivuotojen vaara on normaalia suurempi. Lämmön karkaaminen saa kattolumen sulamaan normaalia enemmän ja normaalia aiemmin, joten katolla voi olla paljonkin vettä vesikatteen pinnan ja lumikerroksen välissä. Kattovuotojen vaaraa pahentaa se, jos yläpohjan läpi pääsee karkuun paljon lämpöä, eli jos katto kärsii lämpövuodoista. Karkuun päässyt lämpö sulattaa katolla olevaa lunta, joten lumen alla saattaa olla kerros vettä. Vesi saattaa alkaa tihkua läpi lumen painon rasittamista saumoista ja jiireistä. Lämpövuodoista kertovat katon reunalta roikkuvat jääpaanteet, lumettomat laikut katolla sekä tietenkin tavanomaista suuremmat lämmityskustannukset. Uudet eristeet eli katon eristäminen paremmin pienentää lämmityskustannuksia ja parantaa katon kosteusteknistä toimivuutta.

Katolle sataneen lumen paino voi aiheuttaa myös kattovuodon jonkin kattoläpiviennin kohdalta, sillä kattolumi rasittaa katon läpivientejä. Kattoikkunoiden, piipun juurien ja muiden erilaisten kattoläpivientien lisäksi lumen paino kuormittaa kattoturvatuotteiden, vesikourujen ja muiden kattovarusteiden kiinnikkeitä. Lopputuloksena kattotikkaat tai jotkin muut kattotuotteet saattavat pudota katolta, kun lumi valuu keväällä alas maahan. Katon reunalle asennetut lumiesteet estävät lumen liikkeitä irrottamasta katosta erilaisia varusteita ja vaurioittamasta kattoa, mutta lumiesteetkin voivat vääntyä tai irrota katosta, jos katolla on poikkeuksellisen paljon raskasta lunta. Lumen määrää ja koostumusta kannattaa siis pitää silmällä.

Lumen pudotus huopa-, pelti- tai tiilikatolta ehkäisee monet talviset vauriot. Lisäksi katon reunalle on hyvä hankkia lumiesteet – jos katon kaltevuus on 1:8, lumiesteitä ei rakennusmääräysten mukaan saakaan jättää hankkimatta – ja katon kunto on hyvä tarkastaa kauttaaltaan loppusyksystä. Kattotarkastus paljastaa, onko tasakatolla, aumakatolla, pulpettikatolla tai harjakatolla jotain korjattavaa. Kaikki saumat kannattaa tiivistää ennen talven tuloa, ja kattotikkaiden ynnä muiden kattotarvikkeiden kiinnitykset kiristää tarpeen vaatiessa, jotta ne pysyisivät paremmin paikoillaan. Seuraavan kerran katon kunto tulee tarkastaa keväällä, jotta talven aikana mahdollisesti syntyneet vauriot saataisiin kuntoon ennen kesää ja sen sateita. Tilaamalla jokakeväiset ja -syksyiset katon puhdistukset ja sadevesijärjestelmien siistimiset meiltä saat kattotarkastuksen aina oikeaan aikaan ja oikeiden ammattilaisten tekemänä, etkä joudu edes maksamaan omakotitalon, kerrostalon, mökin tai tuotantolaitoksen katon tarkastamisesta erikseen, sillä kattotarkastus tarjotaan ilmaiseksi kaikkien kattotöidemme yhteydessä.

Kattolumityöt alkavat huolellisesta suunnittelusta – varsinkin kerrostalon lumenpudotus vaatii ennakkojärjestelyjä

Meidän pitkän linjan ammattilaisemme eivät vain ryntää paikalle ja ala sokkona työntää lunta alas katolta, vaan urakka suunnitellaan ensin huolella. Suunnittelutyön ansiosta lumenpudotus katolta sujuu hallitusti ja turvallisesti, ja kaikki riskit osataan ennakoida ja estää jo ennalta. Kun asiantuntijamme uhraavat tuokion kattolumitöiden suunnitteluun, ei lumenpudottajien tarvitse arpoa sitä, mihin kohtaan pihaan lumet voitaisiin pudottaa ilman vaaraa siitä, että joku tai jokin jää alle. Asiantuntijamme pohtivat jo etukäteen, montako työntekijää tarvitaan valvomaan vaaravyöhykettä ja miten vaaravyöhyke eristetään niin, ettei kukaan edes vahingossa jää omakotitalon, liikekiinteistön tai esimerkiksi kerrostalon katolta pudotettavan lumen alle. Suunnittelutyön perusteella voimme antaa lumen pudottamiselle avaimet käteen -hinnan, mille voit halutessasi hakea rahoitusta.

Turvatoimia tarvitaan jopa tasakatollakin liikkuessa

Kaikki huopa-, pelti- ja tiilikattotyöt ovat siinä mielessä vaarallisia, että ne tapahtuvat korkeuksissa paikoin liukkaalla pinnalla. Erityisen haastavaa on työskennellä kaltevalla katolla: muun muassa siksi, että kaltevalle katolle ei voida varastoida materiaaleja ja työkaluja edes väliaikaisesti. Jyrkkä tai loiva katto, talvella sillä liikkuminen on huomattavasti vaarallisempaa ja hankalampaa kuin muina vuodenaikoina. Talvella katolla on lunta ja jäätä, joten taitavinkin kattoammattilainen saattaa liukastua ja horjahtaa yli reunan. Kaikesta tottuneisuudestamme ja hurjapäisyydestämme huolimatta olemme varovaisia pudottaessamme lunta alas katolta, ja varustaudumme turvavaljailla ja turvaköysillä myös tehdessämme lumenpudotusta tasakatolta. Ihmisen painopiste saattaa muuttua, kun hän työntää painavaa lumikuormaa katon reunan yli, joten horjahtamisvaara on olemassa myös loivalla katolla ja tasakatolla. Lisäksi liikumme aina vähintään pareittain, jotta kollegalta saisi tarvittaessa nopeasti apua. Isompiin kohteisiin meitä tulee luonnollisesti enemmän, jotta lumet saataisiin alas nopeasti. Osa työntekijöistä jää maahan valvomaan sitä, että ulkopuoliset eivät pääse vaaravyöhykkeelle, ja osa alkaa tarvittaessa ohjata liikennettä käyttämään kiertotietä.

Omakotitalon lumityöt vaativat vähemmän esivalmisteluja kuin kerrostalon lumenpudotus

Lumen pudotus rintamamiestalon, mummonmökin tai muunlaisen omakotitalon katolta voi aiheuttaa kalliita korjauskuluja, jos jokin menee pieleen. Lapion terä voi rikkoa ruuvin tai läpiviennin tiivisteen, minkä lisäksi kattoon ja katteen pinnoitteeseen voi syntyä lukuisia muita erityyppisiä vaurioita. Me tiedämme, miten pudottaa lumet tiilikatolta, peltikatolta tai huopakatolta rikkomatta kattoa tai sen pinnoitetta. Saman kikan avulla kattolumityöt sujuvat niin omakotitalon, kerrostalon kuin rivitalonkin katolta. Kikka on jättää katolle hieman lunta, mikä estää lapiota, kolaa tai lumentyönnintä osumasta katteeseen asti. Noin 10 cm lunta on tarpeeksi suojaamaan ulkokattoa lapioilta, ja samalla tuo ohut lumikerros toimii hyvänä eristeenä.

Kerrostalon kattolumitöihin vaaditaan enemmän kuin kaksi lumenpudottajaa, ja lisäksi ne saattavat vaatia normaalia isompia järjestelyjä. Pitää ottaa huomioon, onko tontilla tilaa katolta pudotettavalle lumelle, vai pitääkö se kuljettaa pois kuorma-autoilla. Lisäksi pitää suunnitella se, miten kaikki talon kymmenet tai jopa sadat asukkaat saavat tiedon lumitöiden alkamisajankohdasta, ja miten heitä estetään joutumasta vaaravyöhykkeelle. Vaaravyöhyke pitää todennäköisesti eristää puomeilla tai siimoilla, ja parin työntekijämme on valvottava aluetta siltä varalta, ettei kukaan ulkopuolinen altistu katolta pudotettavan jään ja lumen aiheuttamille riskeille. Mikäli joudumme tuomaan henkilönostimet tai nostinkoriautot ja kuorma-autot sellaiseen paikkaan, että ne häiritsevät ohi kulkevaa liikennettä, hoidamme paikalle myös liikenteenohjaajat ja järjestämme kuntoon muutkin liikenteen ohjaukseen tarvittavat asiat. Oikein ruuhkaisella paikalla sijaitsevan kerrostalon kattolumityöt kannattaa ehkä hoitaa yöllä, jolloin liikenne on hiljaisimmillaan.

Lumenpudotus on edullisempaa kuin vaurioituneen katon korjaus

Katon kaltevuus, lumen määrän ja koostumus, rakennuksen sijainti sekä rakennuksen korkeus ovat niitä asioita, joiden perusteella laskemme hinnan lumenpudotukselle. Kattolumityöt tehdään avaimet käteen -periaatteella, kuten kaikki muutkin tekemämme kattotyöt, ja töiden osuuden voivat kaikki kotitalousasiakkaat vähentää omassa verotuksessaan.

Lumenpudotusta tasakatolta, harjakatolta tai esimerkiksi mansardikatolta pidetään suotta kalliina. Kun otatte meihin yhteyttä kattolumitöiden tiimoilta ja pyydätte meiltä tarjouksen lumen pudottamisesta, saatatte yllättyä, miten edullisesti lumikuormat saakaan poistettua katon rakenteita kuormittamasta. Lumen pudottaminen katolta on varmasti edullisempaa, kun lumen painon alla vaurioituneen ja notkolle painuneen katon korjaus, joten kattolumia ei kannata jättää pudottamatta.

Jään poistossa käytetään tervettä järkeä ja asianmukaista kalustoa

Talvisiin kattohuoltoihin kuuluu myös jään poisto katolta. Jäätä ja jääpuikkoja voidaan joutua poistamaan niin kerrostalon kuin kesämökin katoltakin, sillä jää on vaarallista pudotessaan alas katolta. Jää voi myös vaurioittaa kattoa ja uhata sen tiiviyttä monin eri tavoin. Jää voi vaurioittaa katon saumoja, ja jos jää estää vettä poistumasta katolta, on vaarana kattovuoto ja kattorakenteiden vaurioituminen.

Jääpuikot poistamme katon reunalta katkomalla ne käsin – mutta tietenkin asianmukaisesti suojautuneina. Muu jää poistetaan katolta kuumalla vesihöyryllä, mikä pesee esimerkiksi jään hakkaaminen terävillä työvälineillä mennen tullen. Kuuma höyry ei aiheuta katolla minkäänlaista vahinkoa, eikä se kuormita ympäristöä, sillä mitään lisäkemikaaleja ei tarvita. Höyrysulatus tepsii kaikenlaiseen jäähän, joten lopputulos on aina yhtä hyvä.

Jos jääpuikot, lumettomat kohdat ja katon reunalle kasvavat jääpaanteet ovat jokatalvinen ongelma, on syytä harkita katon lisälämmöneristystä. Uudet eristeet katon alla estävät lämpöä karkaamasta ja sulattamasta katolla olevaa lunta niin, että katolle syntyy ongelmallista jäätä. Samalla vähennetään kondenssiveden syntymistä ja lämmitysenergian tarvetta.

Sadevesijärjestelmä tai ojarumpukin voi jäätyä

Jäätä voi esiintyä talvella paitsi katolla, myös ojarummuissa ja räystäskouruissa tai kattokaivoissa. Jää saadaan pois myös näistä paikoista käyttämällä kuumaa vesihöyryä. Kannattaa miettiä, mistä kattokaivojen tai vesikourujen jäätyminen johtui. Kyse on luultavasti roskista, mitkä ovat jääneet poistamatta sadevesijärjestelmästä. Roskien takia kaikki vesi ei ole päässyt poistumaan kouruista ennen talven tuloa ja pakkasen paukkumista. Jään takana voi kuitenkin olla jokin rakenteellinenkin ongelma, esimerkiksi kouruissa olevat vääränlaiset kaadot. Jokasyksyinen ja -keväinen katon kuntotarkastus paljastaa myös tarpeen tilata kourusaneeraus tai uusia kattokaivot. Tällaisen yksityiskohtaisen kattotarkastuksen saat ilmaiseksi kaikkien meiltä tilattujen kattotöiden yhteydessä.

Sulanapitojärjestelmällä voidaan laittaa stoppi sadevesikourujen tai kattokaivojen jäätymiselle, mutta ne on silti puhdistettava kaksi kertaa vuodessa. Sulanapitokaapelit tai kattokaivot toimivat sähköllä pitäen kaiken sadevesijärjestelmässä olevan veden sulana, mutta roskien poistoa ne eivät puolestasi pysty tekemään. Tilaa kourujen ja koko katon puhdistus meiltä, niin tukoksista ja vuodoista ei ole vaaraa, ja saat vielä sen kuntotarkastuksenkin kaupan päälle!

Lumenpudotukset luotettavasti koko Suomen alueella!

  • A
  • E
    • Eckerö
    • Enonkoski
    • Enontekiö
    • Espoo
    • Etelä-Karjala
    • Etelä-Pohjanmaa
    • Etelä-Savo
    • Etelä-Suomi
    • Eura
    • Eurajoki
    • Evijärvi
  • F
    • Fiskars
    • Forssa
  • H
    • Haapajärvi
    • Haapavesi
    • Hailuoto
    • Halsua
    • Hamina
    • Hammarland
    • Hankasalmi
    • Hanko
    • Harjavalta
    • Hartola
    • Hattula
    • Hausjärvi
    • Heinola
    • Heinävesi
    • Helsinki
    • Hirvensalmi
    • Hollola
    • Honkajoki
    • Huittinen
    • Humppila
    • Hyrynsalmi
    • Hyvinkää
    • Hämeenkyrö
    • Hämeenlinna
  • I
    • Ii
    • Iisalmi
    • Iitti
    • Ikaalinen
    • Ilmajoki
    • Ilomantsi
    • Imatra
    • Inari
    • Inkoo
    • Isojoki
    • Isokyrö
    • Itä-Suomi
  • J
    • Janakkala
    • Joensuu
    • Jokioinen
    • Joroinen
    • Joutsa
    • Juuka
    • Juupajoki
    • Juva
    • Jyväskylä
    • Jämijärvi
    • Jämsä
    • Järvenpää
  • K
    • Kaarina
    • Kaavi
    • Kainuu
    • Kajaani
    • Kalajoki
    • Kangasala
    • Kangasniemi
    • Kankaanpää
    • Kannonkoski
    • Kannus
    • Kanta-Häme
    • Karijoki
    • Karjaa
    • Karkkila
    • Karstula
    • Karvia
    • Kaskinen
    • Kauhajoki
    • Kauhava
    • Kauniainen
    • Kaustinen
    • Keitele
    • Kemi
    • Kemijärvi
    • Keminmaa
    • Kemiönsaari
    • Kempele
    • Kerava
    • Keski-Pohjanmaa
    • Keski-Suomi
    • Keuruu
    • Kihniö
    • Kinnula
    • Kirkkonummi
    • Kitee
    • Kittilä
    • Kiuruvesi
    • Kivijärvi
    • Kokemäki
    • Kokkola
    • Kolari
    • Konnevesi
    • Kontiolahti
    • Korsnäs
    • Koski Tl
    • Kotka
    • Kouvola
    • Kristiinankaupunki
    • Kruunupyy
    • Kuhmo
    • Kuhmoinen
    • Kuopio
    • Kuortane
    • Kurikka
    • Kustavi
    • Kuusamo
    • Kymenlaakso
    • Kyyjärvi
    • Kärkölä
    • Kärsämäki
  • L
    • Lahti
    • Laihia
    • Laitila
    • Lapinjärvi
    • Lapinlahti
    • Lappajärvi
    • Lappeenranta
    • Lappi
    • Lapua
    • Laukaa
    • Lemi
    • Lempäälä
    • Leppävirta
    • Lestijärvi
    • Lieksa
    • Lieto
    • Liljendal
    • Liminka
    • Liperi
    • Lohja
    • Loimaa
    • Loppi
    • Loviisa
    • Luhanka
    • Lumijoki
    • Luoto
    • Luumäki
    • Länsi-Suomi
  • M
    • Maalahti
    • Marttila
    • Masku
    • Merijärvi
    • Merikarvia
    • Miehikkälä
    • Mikkeli
    • Muhos
    • Multia
    • Muonio
    • Mustasaari
    • Muurame
    • Mynämäki
    • Myrskylä
    • Mäntsälä
    • Mänttä-Vilppula
    • Mäntyharju
  • N
    • Naantali
    • Nakkila
    • Nivala
    • Nokia
    • Nousiainen
    • Nummi-Pusula
    • Nurmes
    • Nurmijärvi
    • Närpiö
  • O
    • Orimattila
    • Oripää
    • Orivesi
    • Oulainen
    • Oulu
    • Outokumpu
  • P
    • Padasjoki
    • Paimio
    • Paltamo
    • Parainen
    • Parikkala
    • Parkano
    • Pelkosenniemi
    • Pello
    • Perho
    • Pernaja
    • Perniö
    • Pertunmaa
    • Petäjävesi
    • Pieksämäki
    • Pielavesi
    • Pietarsaari
    • Pihtipudas
    • Pirkanmaa
    • Pirkkala
    • Pohjanmaa
    • Pohjois-Karjala
    • Pohjois-Pohjanmaa
    • Pohjois-Savo
    • Pohjois-Suomi
    • Polvijärvi
    • Pomarkku
    • Pori
    • Pornainen
    • Porvoo
    • Posio
    • Pudasjärvi
    • Pukkila
    • Punkalaidun
    • Puolanka
    • Puumala
    • Pyhtää
    • Pyhäjoki
    • Pyhäjärvi
    • Pyhäntä
    • Pyhäranta
    • Päijät-Häme
    • Pälkäne
    • Pöytyä
  • R
    • Raahe
    • Raasepori
    • Raisio
    • Rantasalmi
    • Ranua
    • Rauma
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Rautjärvi
    • Reisjärvi
    • Riihimäki
    • Ristijärvi
    • Rovaniemi
    • Ruokolahti
    • Ruotsinpyhtää
    • Ruovesi
    • Rusko
    • Rääkkylä
  • S
    • Saarijärvi
    • Salla
    • Salo
    • Saltvik
    • Sastamala
    • Satakunta
    • Sauvo
    • Savitaipale
    • Savonlinna
    • Savukoski
    • Seinäjoki
    • Sievi
    • Siikainen
    • Siikajoki
    • Siikalatva
    • Siilinjärvi
    • Simo
    • Sipoo
    • Siuntio
    • Sodankylä
    • Soini
    • Somero
    • Sonkajärvi
    • Sotkamo
    • Sulkava
    • Suomussalmi
    • Suonenjoki
    • Sysmä
    • Säkylä
  • T
    • Taipalsaari
    • Taivalkoski
    • Taivassalo
    • Tammela
    • Tampere
    • Tervo
    • Tervola
    • Teuva
    • Tohmajärvi
    • Toholampi
    • Toivakka
    • Tornio
    • Turku
    • Tuusniemi
    • Tuusula
    • Tyrnävä
  • U
    • Ulvila
    • Urjala
    • Utajärvi
    • Utsjoki
    • Uurainen
    • Uusikaarlepyy
    • Uusikaupunki
    • Uusimaa
  • V
    • Vaala
    • Vaasa
    • Valkeakoski
    • Valtimo
    • Vantaa
    • Varkaus
    • Varsinais-Suomi
    • Vehmaa
    • Vesanto
    • Vesilahti
    • Veteli
    • Vieremä
    • Vihti
    • Viitasaari
    • Vimpeli
    • Virolahti
    • Virrat
    • Vöyri
  • Y
    • Ylitornio
    • Ylivieska
    • Ylöjärvi
    • Ypäjä
  • Ä
    • Ähtäri
    • Äänekoski